Mitä työtä teen tulevaisuudessa

Nykyisin teen työkseni kääntämistä. Käännän tieteilijöiden ja tutkijoiden toiveita ja suunitelmia (mahdollisimman) tehokkaiksi tietokoneohjelmiksi, joita ajetaan supertietokoneilla, kuten LUMI ja tuleva kansallinen supertietokone Roihu.

Käännöstyöni kirjoitan tekstieditorilla. Tuotokseni on useimmiten Ceetä tai Ceeplusplussaa, usein myös Pythonia. Tekemästäni työstä jää kahdenlaisia jälkiä. Siitä jää jälkiä päähäni, kun opin jotain uutta. Siitä jää myös digitaalisia jälkiä eri puolilla maailmaa oleviin, toisiinsa yhdistettyihin tietokoneisiin. Usein jäljet (jälkimmäiset) ovat vapaasti luettavia, eli kirjoittamani lähdekoodi on avointa.

Tekoäly tulee, oletko valmis? No, olit tai et, se tuli jo. Suuria kielimalleja koulutetaan verkosta löytyvällä datalla, myös niillä minun kirjoittamillani käännöksillä. Kielimalleihin kiteytyy kaikki digitaalinen (tai digitalisoitu), avoimesti saatavilla oleva tieto mitä ihmiskunta on koskaan tuottanut. Sellaista vastaan on täydellisen turhaa taistella, ainakin sen omilla aseilla. Jos olet kaikista etevin ihminen, olet omassa pienessä kolkassasi tasavertainen tekoälyn kanssa, kaikessa muussa olet huonompi.

Minun työni on kääntää tutkijoiden ja tieteilijöiden ajatuksia ja suunitelmia tehokkaiksi tietokoneohjelmiksi. Käytännössä tehtäväni on siis ymmärtää mahdollisimman paljon tietokoneiden eri osien toiminnasta ja tehokkuudesta, sekä riittävän paljon tieteestä ja tieteellisestä laskennasta, jotta käännöksen jälkeen on olemassa ohjelma, jota tieteilijä voi käyttää suorittaakseen laskennallisia kokeitaan. Minä en tee tiedettä, minä teen käännöksiä. Kerron tietokoneelle, mitä sen tulee tehdä (ja karkeasti ottaen missä järjestyksessä), jotta tietelijä saa mitä haluaa. Olen siis välikäsi tutkijan ja tietokoneen välissä.

Lienee helpompaa ja nopeampaa, jos tutkija itse kertoo tietokoneelle mitä hän haluaa? Tutkijan ei tarvitse osata ohjelmoida eikä kääntää omia suunitelmiaan tietokoneohjelmiksi. Tutkijan tulee osata kirjoittaa tieteellistä tekstiä ja esittää haluamansa ratkaistavat yhtälöt matemaattisessa muodossa. Jos oikein halutaan hienostella, tutkija voi sanoa, että haluan tehokkan simulaation, olettaen, että pohjalla ovat nämä komponentit. Tosiasiassa riittänee kertoa, että käytän tätä tai tuota supertietokonetta. Osaavatkohan tutkijat esittää matemaattisia yhtälöitä tai kirjoittaa tieteellistä tekstiä?

Toki tekoälyt ovat vielä (tällä hetkellä) epätäydellisiä ja rajoittuneita. On myös mahdollista, että tekoälyjen käytön suurin rajoite ovat taloudelliset syyt. Siitä puolesta en tiedä paljoakaan, tosin olen ymmärtänyt suurimman osan puhtaista tekoäly-yrityksistä tekevän paljon tappiota. En ole varma tästä. Joka tapauksessa lyhyen aikaa on sellainen tilanne (vuoden? ei kai enempää kuin kaksi?), että ohjelmointiin ja kääntämiseen perehtyneet asiantuntijat osaavat tuottaa tieteellistä koodia tutkijoita tehokkaammin, vaikka apuna onkin kykenevä tekoäly. Mutta kuinka kauan tämä jatkuu? Toiseksi, jos henkilön työtehtävän tarkoitus on tuottaa tieteellistä ohjelmakoodia, jota tekoäly tuottaa todella paljon nopeammin, eikö tässä käy kuin käsityöammateille automatisaation yleistyessä? Etevimmät ja halukkaat muuttavat roolejansa maailman muuttuessa, mutta ei kai maailmassa ole enää ensimmäistäkään ammatikseen nauloja takovaa seppää?

Vuonna 2030 maailmassa ei ole ainuttakaan ammatikseen tietokoneohjelmia kirjoittavaa henkilöä, joka kirjoittaisi lähdekoodia itse. Maailmassa voi olla enemmän ihmisiä, jotka tuottavat jonkilaista lähdetietoa kuin nyt, mutta ovatko he enää ohjelmoijia? Heidän (meidän?) roolinsa tulee olemaan teknisten määritelmien kirjoittaminen ja yhdistely. Tätä lähdetietoa syötetään tekoälylle ja tekoäly tuottaa ohjelmakoodin. Lähdetietoa voidaan kirjoittaa millä tavalla tahansa ja millä tahansa ihmiskielellä. Mitään erityistä syntaksia ei tarvita.

Tietokoneohjelmien kirjoittaminen alusta loppuun ilman tekoälyä tulee säilymään ja siitä tulee suosittu harrastus; mitä esoteerisempaa laitetta ohjelmoidaan, sitä suuremmassa arvossa sen ohjelmointia tullaan pitämään muiden alan harrastajien keskuudessa.

Seppiä, nahkureita ja räätäleitä löytyy maailmasta, mutta harva heistä saa elantonsa tekemästään työstä. Samoin ohjelmoijia löytyy niin kauan kuin on ihmisiä, mutta aniharva tulee saamaan siitä työstä palkkaa. Ohjelmoinnista tulee katoava taito.

Mitä työtä tulen tekemään tulevaisuudessa? Jonkin aikaa tuotan lähdekoodia tekoälyavusteisesti. Pian sen jälkeen tuotan lähdetietoa ja määritelmiä, joista tekoäly tuottaa ohjelmakoodia. Pian sen jälkeen loppukäyttäjät voivat ja osaavat tehdä niin itse, etenkin kun osallistun heidän kouluttamiseensa (teen itsestäni turhan, kuten opettajat joskus vitsailevat (viimeiaikoina varmaan vähemmän)).

Mitä työtä tulen tekemään tulevaisuudessa? Jos löydän jostain taikalampun, hieron sitä hetken aikaa ja toivon Robin Williamsin hengeltä hermeettisen kuplan, jonka sisällä voin kirjoittaa Ceellä pelejä PeeCeelle.